Ajankohtaiset EHS-lakimuutokset keväällä 2026

Uudistus kytkee velvoitteet yrityksen energiankulutukseen: 2700–23 600 MWh kulutus edellyttää energiakatselmusta ja sen pohjalta laadittavaa julkista toimintasuunnitelmaa (ensimmäinen viimeistään 11.10.2026), kun taas yli 23 600 MWh vaatii sertifioidun energianhallintajärjestelmän 11.10.2027 mennessä. Kynnysten ylittymisestä ilmoitetaan Energiavirastolle, ja tietyissä tapauksissa on mahdollista vapautua EMS-vaatimuksesta (esim. sertifioitu ympäristöjärjestelmä + katselmus/ETS-sopimus). Energiakatselmus tuottaa kokonaiskuvan, säästö- ja uusiutuvan energian potentiaalit sekä toimenpidesuositukset, ja niiden toteutusta seurataan toimintasuunnitelmassa, joka sisällytetään toimintakertomukseen tai kestävyysraporttiin. Lisäksi tiukentuvat vaatimukset koskevat tehokkaan kaukolämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän kriteerejä, fossiilisten polttoaineiden käytön rajoituksia, lämmitys-/jäähdytyssopimusten läpinäkyvyyttä sekä laitostasolla tehtävää kustannus–hyötyanalyysiä uusissa tai merkittävästi uudistettavissa laitoksissa; hukkalämmön hyödyntämistä tarkastellaan erityisesti >8 MW teollisuuslaitoksissa ja datakeskuksissa. Käytännössä tämä tarkoittaa EHS- ja vastuullisuustiimeille kulutusdatan kokoamista, velvoitteiden kohdistusta yksiköille, valintaa katselmus- vs. EMS-polun välillä, toimenpide- ja investointiohjelmien priorisointia sekä raportoinnin ja dokumentaation systematisointia.

Asetus 1063/2025 täsmentää sekä toiminnanharjoittajan vastuuhenkilön että kylmäalan ammattilaisten pätevyysvaatimuksia, niiden todentamista ja uusimista (ml. kertauskurssit; Tukes ylläpitää hyväksyttyjen kokeenjärjestäjien rekisteriä). Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnasta Tukesille ennen aloitusta sekä tehtävä uusi ilmoitus kolmen kuukauden kuluessa vastuuhenkilön vaihdoksesta tai muusta olennaisesta muutoksesta. Laitteisiin liittyen edellytetään käsiteltäville kylmäaineille soveltuvia, säännöllisesti tarkastettuja ja kalibroituja työvälineitä sekä henkilöstön perehdytystä. Kiinteille jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteille on annettava asennustodistus, joka sisältää laitteen yksilöintitiedot, käytetyn kylmäaineen ja GWP-arvon, täytösmäärän, lakisääteisen vuototarkastusvälin, keskeiset testauspöytäkirjat sekä tekijöiden nimet ja lupanumerot ja vastuuhenkilön vahvistuksen F‑kaasavaatimustenmukaisuudesta. Laitteen omistajan/haltijan on pidettävä huoltopäiväkirjaa F‑kaasuja tai otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävistä laitteista sekä myös vähintään 500 g vaihtoehtoisia kylmäaineita sisältävistä laitteista; kirjanpito kattaa mm. kylmäainemäärät ja -lisäykset, talteenotot, tarkastusten toimenpiteet ja tulokset sekä tekijöiden/lupanumerot, ja se on säilytettävä vähintään viisi vuotta. Käytännössä yrityksissä tämä tarkoittaa laitekannan inventointia ja GWP-/tarkastusvälien läpinäkyvyyttä, pätevyyksien ja Tukes-ilmoitusten hallintaa, asennus- ja huoltodokumentaation yhdenmukaistamista sekä vuototarkastusten ja huoltokirjanpidon systemaattista toteutusta yli yksikkö- ja palvelutoimittajarajojen.

ECHA lisäsi 5.11.2025 kandidaattilistalle uuden erityistä huolta aiheuttavan aineen; listalla on nyt 251 kemikaalia, joista osa voi siirtyä myöhemmin luvanvaraisiksi (liite XIV). Lisäys käynnistää yrityksille velvoitteita aineina, seoksissa ja esineissä: artikkelien toimittajien on tiedotettava asiakkaita ja kuluttajia, valmistajien ja maahantuojien ilmoitettava ECHA:lle, esineitä koskevat tiedot toimitettava SCIP-tietokantaan sekä kemikaalien toimittajien annettava ajantasaiset käyttöturvallisuustiedotteet ammatti- ja teollisuuskäyttäjille. Käytännössä tämä tarkoittaa teollisuusyrityksissä kemikaaliluetteloiden ja materiaalitiedon läpikäyntiä, toimittajatietojen varmentamista, SDS- ja artikkelikohtaisten tietojen päivityksiä sekä SCIP-ilmoitusten valmistelua. EHS/HSE- ja vastuullisuustiimeille korostuu myös korvaussuunnittelun käynnistäminen sekä hankinnan kriteerien ja viestinnän päivittäminen, jotta SVHC-vaatimukset täyttyvät systemaattisesti läpi toimitusketjun.

EU:n EUDR-sääntely edistää metsäkadosta vapaiden tuotteiden kulutusta ja pienentää EU:n vaikutusta metsäkatoon ja metsien heikentymiseen. Kohteena ovat maatalousmaan laajentumiseen liittyvät seitsemän hyödykettä (nauta, puu, kaakao, soija, öljypalmu, kahvi, kumi) sekä niiden johdannaiset, kuten nahka, suklaa, renkaat ja pakkaukset. Toimijoiden ja kauppiaiden, jotka tuovat näitä EU-markkinoille, on kyettävä osoittamaan, että tuotteet eivät ole peräisin metsäkadon kohteeksi joutuneilta alueilta eivätkä ole myötävaikuttaneet metsien heikentymiseen – käytännössä tämä tarkoittaa geolokaatiotasoista jäljitettävyyttä, riskinarviointia ja dokumentoitua due diligence -prosessia ennen markkinoille saattamista. Joulukuussa 2025 hyväksyttiin komission esitys toimeenpanon vuoden lykkäyksestä, ja asetukseen odotetaan vielä tarkennuksia huhtikuun 2026 loppuun mennessä. EHS/HSE- ja vastuullisuustiimeille tämä tarkoittaa erityisesti tuote- ja toimittajaportfolion kartoitusta, tietovaatimusten määrittelyä sekä prosessien ja dokumentaation yhtenäistämistä läpi toimitusketjun.

Sairausvakuutuslain muutos (1471/2025) päivittää erityisraskausrahaa koskevat kriteerit vastaamaan raskaussuojeluasetusta: vaaratekijäluetteloa täydennetään kemiallisten ja biologisten lisäksi fysikaalisilla ja fyysisillä tekijöillä (esim. melu, tärinä, iskut, liike, taakkojen käsittely, henkinen ja fyysinen rasitus). Oikeus etuuteen syntyy, jos työ tai työolosuhteet vaarantavat raskaana olevan tai sikiön terveyden; tarkemmat rajaukset ja vaadittavat selvitykset määritellään valtioneuvoston asetuksella. Uutena erityisraskausraha voidaan maksaa osittaisena, jos riski voidaan hallita vain lyhentämällä työaikaa ja työnantaja ja työntekijä sopivat osa-aikatyöstä (päivittäinen työaika enintään viisi tuntia). Muutokset tulevat voimaan 1.1.2026. Käytännössä tämä edellyttää teollisuusorganisaatioissa työtehtäväkohtaisten riskinarviointien päivitystä, HR–työsuojelu–esihenkilöiden toimintamallien ja dokumentoinnin selkeyttämistä sekä ohjeistuksia, joilla varmistetaan vaihtoehtoisten työjärjestelyjen tai osa-aikaratkaisujen sujuva käyttöönotto.