Suomessa oli vuonna 2022 noin 570 000 yritystä, joissa henkilöstöä on ollut noin 1,5 miljoonaa. Tapaturmia tapahtui 2022 palkansaajille 114 600, joista 92 000 oli työpaikkatapaturmia ja 22 600 työmatkatapaturmia. Huonosti hoidettu työterveys ja työturvallisuus on yrityksille erittäin kallista, kun taas vastaavasti on arvioitu, että jokainen työterveyteen ja työturvallisuusteen sijoitettu euro tuottaa 2,2 euroa. WHO on arvioinut, että yrityksen mielenterveyteen sijoittamat taloudelliset panostukset tuottavat nelinkertaisen hyödyn parantuneen terveyden ja tuottavuuden kautta. (Lähteet: Viimeisimmät Suomen työtapaturmatilastot (tvk.fi), Yritykset | Tilastokeskus)
Työsuojelun haasteet
Työturvallisuuslainsäädännön muutokset ja kiristyvät vastuullisuusvaatimukset
Työelämän muuttuessa kiihtyvällä vauhdilla ja työn tekemisen siirtyessä yhä enenevässä määrin fyysisestä työn tekemisestä tietotyön tekemiseen, myös työsuojelun haasteet muuttuvat.
Lisäksi lainsäädännön muutokset ja kiristyvät vastuullisuusvaatimukset tuovat organisaatioiden työturvallisuusasiat yhä enemmän suurennuslasin alle, kun rahoittajat, sidosryhmät ja kilpailutukset alkavat kiinnittämään myös turvallisuusasioihin yhä enemmän huomiota.
Arkinen vastuullisuus on minimissään työturvallisuuslain noudattamista. Työsuojelu ja sen johtaminen onkin yrityksille strateginen kysymys, oli kyse sitten pienestä yrityksestä tai isommasta organisaatiosta. Työturvallisuus on erityisesti henkilöstöjohtamista kautta organisaation, eikä sitä voida vastuuttaa yhden henkilön tai työsuojelutoimikunnan työpöydälle.
ISO 45001 tekee turvallisuuden johtamisesta järjestelmällistä
Lain määräysten noudattaminen on minimivaatimus, kun taas sertifioitu työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmä ISO 45001 vie turvallisuuden johtamisen järjestelmällisemmäksi
ISO 45001 on myös yhteneväinen ISO 9001 ja ISO 14001 järjestelmien kanssa, joten jos nämä ovat jo ennestään tuttuja ja organisaatiossa käytössä, ei ”nelkytviistonninen” välttämättä aiheuta erityisen suuria mullistuksia arkeen. ISO 45001 mukaisesti toimiessa, organisaatio tunnistaa sitovat velvoitteensa sekä muut vaatimukset, joista on organisaatiolle apua.
Työturvallisuusjohtamista voi tietysti edistää ilman sertifiointejakin, mutta tähänkin ISO 45001 -standardi tarjoaa hyvän viitekehyksen. Sertifiointi eli kolmannen osapuolen arviointi voi tulla tarpeeseen esim. asiakkaan vaatimuksesta. Kolmannen osapuolen tekemällä auditoinnilla todennetaan järjestelmän toimivuus sidosryhmille ja yhtiön todellinen tahtotila turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen.
ISO 45001 -standardin hyödyt
Työterveys- ja työturvallisuuden johtamisjärjestelmällä ISO 45001 voidaan saada organisaatiolle monia hyötyjä:
- työntekijöiden turvallisuus paranee
- sidosryhmien luottamus organisaatiota kohtaan paranee
- tuottavuus paranee
- työntekijät osallistetaan turvallisuuskulttuurin luomiseen
- roolit ja vastuut selventyvät
- toimintavalmius hätätilanteissa paranee
- poikkeamien hallinta paranee
- johdon kokonaisvaltaisempi vastuu työturvallisuudesta
Lähteet: Rikander, Henri: Yrityksen työsuojelujohtaminen, Hyvä työterveys ja työturvallisuus on yrityksen etu | Safety and health at work EU-OSHA (europa.eu)
Onko organisaatiosi turvallisuuskulttuuria tai käytännön turvallisuustyötä tarve parantaa?
Tiimimme asiantuntijat ovat käytettävissäsi.
Työturvallisuuslainsäädännön muutoksissa mukana pysymiseen: EHS Compass
Katso myös työturvallisuusaiheiset koulutuksemme:
Ota yhteyttä lomakkeella