Vastuullisuusraportointi – konkreettinen etenemismalli yrityksellesi

EU:n vastuullisuusdirektiivit ja -asetukset (CSRD, CSDDD, EUDR, CER ja VSME) voivat näyttää erillisiltä kokonaisuuksilta

Käytännössä ne ohjaavat yrityksiä samaan asiaan: kirkastamaan, miten vastuullisuutta johdetaan, mitataan ja todennetaan koko arvoketjussa. Siksi valmistautuminen kannattaa rakentaa yhtenä etenemispolkuna, ei “direktiivi kerrallaan” -projektina.

Monissa yrityksissä tehdään jo nyt paljon sellaista, mitä voi hyödyntää suoraan vastuullisuusraportoinnin vaatimuksiin vastaamisessa

Johtamisjärjestelmät, riskienhallinta, hankintakäytännöt ja mittarointi luovat hyvän pohjan. Usein tarve ei ole täysin uusille prosesseille, vaan olemassa olevan tekemisen vahvistamiselle ja todennettavuudelle.

Omnibus-paketin tuomat kevennykset ja siirtymäajat kestävyysraportoinnin vaatimuksille eivät poista tarvetta vastuullisuustiedon keräämiselle. Päinvastoin: kerätty tieto on yritykselle riskienhallinnan ja liiketoiminnan kehittämisen väline, vaikka raportointiraja muuttuisikin.

Miten vastuullisuusraportointiin liittyvien asioiden kanssa kannattaa edetä?

Arvioi nykytila: aloita faktoista

Kokoa yhteen yrityksesi nykyiset tiedot vastuullisuudesta: vastuullisuustavoitteenne, vastuullisuutta tukevat toimenne ja vastuullisuusmittarinne sekä keskeiset yritystänne koskevat lakisääteiset velvoitteet. Arvioi realistisesti, mitä jo teette ja mitä ette vielä pysty todentamaan. Kysy itseltäsi: Mitä vastuullisuuteen liittyvää tietoa meillä jo on? Missä kohtaa tiedot ja dokumentaatio eivät vielä riitä?

Tunnista sidosryhmät ja arvoketju

Direktiivit korostavat koko arvoketjun merkitystä. Listaa yrityksenne tärkeimmät sidosryhmät (asiakkaat, toimittajat, henkilöstö, sijoittajat, viranomaiset, paikallisyhteisöt jne.) ja tunnista ketjun vaiheet, joissa suurimmat ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset syntyvät. Kysy itseltäsi: Keihin liiketoimintamme velvoitteet ja vaikutukset käytännössä kohdistuvat?

Aseta tavoitteet ja laadi strategia

Selkeytä edelleen yrityksenne vastuullisuustavoitteita, jotka linkittyvät liiketoimintastrategiaan ja direktiivien vaatimuksiin (olennaisuus, due diligence, jäljitettävyys). Valitse kriittisimmät teemat ja sitoudu niihin mitattavasti. Kysy itseltäsi: Mitkä 3-5 vastuullisuustavoitetta ohjaavat kaikkea tekemistämme?

GAP-analyysi: kehittämistarpeet ja puutteet

Vertaa nykytilaa lainsäädäntöön ja omiin tavoitteisiinne. Tunnista puuttuvat tiedot ja kehittämistarpeet. Priorisoi: missä ovat suurimmat riskit ja mitä ilman raportointi ei onnistu luotettavasti. Kysy itseltäsi: mitkä puutteet on korjattava seuraavan 6-12 kuukauden aikana?

Ota vastuullisuus osaksi arkea

Tee vastuullisuudesta teillä arjen tekemistä. Määritä vastuuhenkilöt, aikataulut ja resurssit. Suunnittele eteneminen käytännössä: due diligence -prosessi hankintaan, arvoketjun seurantakäytännöt, tiedonkeruu, sisäiset ohjeet, koulutus ja tarvittavat järjestelmät. Kysy itseltäsi: Kuka tekee mitä, miten ja milloin?

Seuraa, raportoi ja paranna jatkuvasti

Raportointi ei ole vuosikertomusprojekti vaan jatkuva prosessi. Valitse avaintunnusluvut, varmista kerätyn tiedon laatu ja yhdistä taloudellinen sekä ei-taloudellinen tieto samaan kokonaisuuteen. Direktiivit ja sidosryhmien odotukset kehittyvät. Hyödynnä raportoitua dataa tavoitteiden päivittämiseen, riskienhallinnan vahvistamiseen ja prosessien hiomiseen. Kysy itseltäsi: Miten toteutamme seurannan ja raportoinnin mahdollisimman sujuvasti ja riittävän säännöllisesti? Mitä opimme tänä vuonna? Mitä teemme ensi vuonna paremmin?

Miten eri vaatimukset ohjaavat vastuullisuusraportointia?

Vaikka direktiivejä, asetuksia ja muita vaatimuksia on monia, taustalla ne ohjaavat yrityksiä samaan suuntaan: tunnistamaan olennaisimmat vastuullisuusriskit ja -vaikutukset, lisäämään arvoketjun läpinäkyvyyttä ja perustamaan raportoinnin todennettavaan dataan. Yksittäisten vaatimusten ja monimutkaisilta kuulostavien kirjainlyhenteiden sijaan voi siis keskittyä samoihin perusrakenteisiin.

CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) antaa raportoinnin rungon ja olennaisuusarvioinnin vaatimukset. Omnibus keventää soveltamisalaa, mutta tarve datalle, mittareille ja johtamiselle säilyy.

CSDDD (Corporate Sustainability Due Diligence Directive) korostaa due diligencea ja arvoketjuriskien hallintaa. Vaikutus ulottuu myös pienempiin toimijoihin suurten asiakkaiden vaatimusten kautta.

EUDR (EU Regulation on Deforestation-free Products) konkretisoi jäljitettävyyden: tuotteiden alkuperä on pystyttävä todentamaan, ja vaatimukset koskevat laajasti toimialoja.

CER (Critical Entities Resilience Directive) tuo resilienssin ja häiriönsietokyvyn velvoitteet kriittisille toimijoille; usein riittää nykyisten riskienhallinta- ja johtamisjärjestelmien hienosäätö.

VSME (Voluntary Sustainability Reporting Standard for SMEs) on pk-yrityksille tarkoitettu kevennetty tapa tehdä sama työ järkevästi ja skaalautuvasti.

Miten Ramboll voi auttaa?

Soita, lähetä sähköpostia tai ota yhteyttä sivun lopussa olevalla yhteydenottolomakkeella. Miten voimme auttaa?

Lakiseurantatyökalu

Aktiivinen EHS-lainsäädännön seuraaminen ja raportoiminen auttaa yritystäsi vastuullisuusraportointivelvoitteen täyttämisessä – EHS Compass by Ramboll

Vastuullisuuskoulutus

Kun yrityksenne henkilöstöllä on tarvittava osaaminen kaikilla yritysvastuun alueilla, olette valmiimpia mm. vahvistamaan kilpailukykyänne kestävällä tavalla – Vastuullisuuskoulutukset | Ramboll Koulutukset

xxx